Mitä jalkapallo on? – Objektiivinen viitekehys

Mitä jalkapallo on? Tätä kysytään usein erilaisissa jalkapallovalmentajakoulutuksissa. Kysymykseen mitä jalkapallo on, löytyy yleensä yhtä monta erilaista vastausta kuin on vastaajiakin. Mieti, haluatko tähän kysymykseen vastauksena jonkun henkilön ympäripyöreän subjektiivisen mielipiteen vai mahdollisimman objektiivisen vastauksen?

Ilman yhteistä universaalia määritelmää puhumme helposti väärillä termeillä ja ajaudumme keskusteluissa väärille raiteille. Kun yhteinen määritelmä ja viitekehys puuttuu, niin keskustelun taso laskee eikä edes ymmärretä toisen sanomaa. Puhutaan toistemme ohi vetoamalla omiin subjektiivisiin mielipiteisiin tai kokemuksiin. Jos määritelmä ei ole selkeä, niin kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa.

Jotkut ottavat esimerkiksi some-kirjoitukset henkilökohtaisesti. Silloin kannattaa miettiä, mikä aiheutti itsessä kyseisen reaktion. Oma käsitys siitä, mitä jalkapallo on, perustuu usein aikaisemmin opittuun tai koettuun asiaan. Kun uusi tieto on ristiriidassa oman jo opitun tiedon kanssa ja koska uutta tietoa on vaikea kieltääkään tai todistaa vääräksi, syntyy sisäinen ristiriita. Psykologiassa tätä kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi.

Omaa ajattelua siitä, mitä jalkapallo on, pitäisi pystyä tarkastelemaan mahdollisimman objektiivisesti haastamalla oma ajattelu. Keskusteluissa pitäisi pyrkiä pois subjektiivisuudesta kohti objektiivisempaa tarkastelua siitä mitä jalkapallo on ja miten sitä tulisi harjoitella. Kun ensin on olemassa yhteinen ja objektiivinen viitekehys, sitten voidaan määritellä myöskin esimerkiksi se, mitä ovat jalkapallotekniikka, jalkapallotaito, jalkapallokunto ja miten niitä tulisi harjoitella.

Mitä jalkapallo on? – Lähtökohtana joukkuepeli

Ensimmäiseksi on ymmärrettävä, että jalkapallo on joukkuelaji – ei yksilölaji. Tämä toteamus voi kuullostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kun valmentajat analysoivat jalkapalloa, niin he joko tietoisesti tai tiedostamattaan tai tahattomasti puhuvat jalkapallosta kuin se olisi yksilölaji. Jalkapallon pelaaja ei ole olemassa ilman joukkuetta, koska jalkapallo on joukkuelaji.

Kun jalkapalloa lähdetään analysoimaan yksllön lähtökohdasta, niin silloin myös jalkapallovalmennus ohjautuu helposti yksilön kehittämiseen – yksilönä. Esimerkkinä tästä on ovat erilaiset yksilön testipatteristot kuten 30m juoksu ja ns. taitokisat. Kun pelaaja sitten parantaa 30 metrin juoksua 0,2 sekuntia tai taitokisojen ”syöttöradan” tulosta sekunnin, niin todetaan että jalkapallopelaaja on kehittynyt. Näkyykö tämä nyt sitten jotenkin pelissä parempina jalkapallosuorituksina? Pystyykö jalkapallopelaaja käyttämään näitä avujaan osana joukkepeliä? Ymmärtääkö hän jalkapallojoukkueen yhteisen taktiikan ja tavan pelata? Osaako hän tehdä joukkuepelin kannalta oikeita ratkaisuja eli minkälaisia päätöksiä jalkapallopelaaja tekee? Pelaajan päätöksentekoon vaikuttaa hänen pelikäsityksensä.

Jalkapallon pelaaja ei ole yksilöurheilija, joten hän ei ole absoluuttinen yksilö vaan hän on vuorovaikutuksessa muiden joukkueen pelaajien ja vastustajien kanssa. Yksittäinen jalkapallopelaaja on riippuvainen muista pelaajista ja muiden pelaajien, omien ja vastustajien, toiminta vaikuttaa yksilön toimintaan. Jalkapallon pelaajan tulisi kehittyä mahdollisimman hyväksi 11v11-pelaajaksi, ei mahdollisimman hyväksi 1v0-pelaajaksi.

Joukkuetoiminnot ja joukkueen tehtävät

Joukkuetoimintoja jalkapallossa ovat hyökkääminen ja puolustaminen. Näiden välissä on tilanteenvaihdot eli siirtymiset pallon menettämisen hetkellä hyökkäämisestä puolustamiseen ja pallon voittamisen jälkeen puolustamisesta hyökkäämiseen.

Joukkuetoimintojen sisällä on joukkueen tehtäviä. Hyökkäyspelaamisessa on pelin rakenteluvaihe, jonka tarkoitus on luoda maalintekotilanteita. Kun maalintekotilanne saadaan luotua, niin tehtävä muuttuu maalinteoksi, ja sen tarkoitus on tietenkin tehdä maali.

Puolustamisen tehtävänä on vastaavasti vastustajan pelinrakentelun häiritseminen, jonka tarkoituksena on estää maalintekotilanteiden syntyminen. Jos tässä ei onnistuta ja vastustaja pääsee yrittämään maalintekoa, niin tehtävä muuttuu maalinteon estämiseksi, jonka tarkoituksena on neutralisoida vastustajan maalinteko.

Nämä kaikki toiminnot ja tehtävät tehdään yhdessä joukkueena, ei yksin. Kun joukkue hyökkää tai puolustaa, niin joukkueen pelaajat kommunikoivat keskenään verbaalisesti ja ei-verbaalisesti. Pelaajat vaihtavat keskenään informaatiota eli kommunikoivat keskenään. Tämän keskinäisen kommunikaation perusteella yksittäiset pelaajat tekevät jalkapallosuorituksia. Kommunikaation eli yhteisen tavan pelata tulisi olla pohjana sille minkälaisen jalkapallosuorituksen pelaaja tekee seuraavaksi. Joukkueen kommunikaatio toimii yksittäisen pelaajan päätöksenteon pohjana eli mitä pyrimme yhdessä joukkueena saavuttamaan. Paljon puhutaan havainnointi-toiminta ketjun merkityksestä, mutta havainnointi on vain yksi osa kommunikaatiota. Lue lisää mitä eroa on kommunikoinnilla ja havainnoinnilla.

Jalkapallosuoritus – yksittäisen pelaajan kyvyt

Pelaajan kyky tehdä jalkapallosuorituksia osana joukkueena pelaamista. Miten pelaajien kykyjä tehdä jalkapallosuorituksia tulisi kehittää? Mitä on parempi laatu? Mitä on parempi syöttäminen? Mitä on parempi prässääminen? Jalkapallosuorituksia halutaan parantaa eli 100:sta prosentista pitäisi päästä 101:een prosenttiin. Mitä tämä tarkoittaa?

Parempi jalkapallosuoritus tarkoittaa, että mitä tahansa pelaaja on tekemässä, niin se edistää enemmän joukkueen yhteisiä tavoitteita pelissä. Eli kun pelin rakenteluvaiheessa joukkueen yhteinen tavoite on luoda maalintekotilanteita, niin parempi syöttäminen tarkoittaa sitä, että se edistää ja parantaa joukkueen mahdollisuuksia luoda maalintekotilanteita. Eli parempi syöttäminen tarkoittaa yksittäisen pelaajan, pallollisen ja pallottomien, parempaa panosta yhdessä osana joukkueen tavoitteita. Yksilön syötön onnistumista tai epäonnistumista ei siis voi arvioida vain pallollisen näkökulmasta.

Kun tämä yksilön jalkapallosuoritus on tunnistettu, niin seuraavaksi tulisi kuvailla, mitä pelaajan tulisi tehdä paremmin. Mitä jalkapallosuorituksessa tulisi tehdä paremmin, jotta se myötävaikuttaisi enemmän ja/tai paremmin joukkueen tavoitteisiin? Mitä jalkapallosuorituksessa tulisi parantaa? Tämä voidaan kuvata neljällä aika- ja paikkamuuttujalla.

Jalkapallosuorituksen neljä aika- ja paikkamuuttujaa

1. Sijoittuminen: jokainen jalkapallosuoritus alkaa jostain kohtaa kenttää ja jonkinlaisesta kehon asennosta
2. Hetki: jalkapallosuoritus alkaa tietyllä hetkellä
3. Suunta: jalkapallosuorituksella on jokin suunta
4. Nopeus: jalkapallosuorituksella on jokin nopeus

Tämä on myös kronologinen järjestys eli jos ei ole suuntaa, niin olet paikallasi, joten nopeus on nolla. Valmentaja voi käyttää näitä muuttujia valmentaessaan pelaajiaan erilaisissa tilanteissa.

Esimerkiksi syöttämisessä tämä tarkoittaa:

1. Pelaajalla on pallo pelitilanteessa jossain kohtaa kenttää
2. Mikä on oikea hetki syöttää
3. Mikä on syötön suunta
4. Millä kovuudella (nopeus) syöttö pitäisi antaa

Toisena esimerkkinä ’linjan taakse -juoksu’:

1. Miten pelaaja on sijoittunut
2. Mikä on oikea hetki lähteä liikkeelle eli miten ajoittaa juoksu
3. Mihin suuntaan kannattaa juosta
4. Millä nopeudella juoksu tulisi suorittaa

Pelaajan tulisi ensin tehdä päätös näistä perustuen näihin muuttujiin. Tähän vaikuttaa oleellisesti pelaajan päätöksentekokyky. Päätöksentekoon vaikuttaa pelaajan pelikäsitys. Kun päätökset näistä on tehty, niin seuraavaksi tulee päätöksen toimeenpano samoista muuttujista. Tämä saattaa kuulostaa yhdeltä ja samalta asialta, mutta todellisuudessa sitä se ei ole. Pelaaja saattaa päättää syöttää linjan taakse juoksevalle pelaajalle yläjalalle, mutta syöttö jääkin alemmalle jalalle.

Jalkapallojoukkueen kommunikaatioon vaikuttavat pelitapa ja taktiset valinnat vaikuttavat yksilön jalkapallosuoritukseen

Joukkueen kommunikaatio, yhteinen tapa pelata ja taktiset valinnat hyökkäyspelaamisessa ja puolustuspelaamisessa ohjaavat (tai ainakin tulisi ohjata) yksilön päätöksentekoa. Samoin valmentajan pitäisi ohjata pelaajan päätöksentekoa ja valintoja suhteessa joukkueen yhteiseen tapaan pelata. Yksittäinen jalkapallosuoritus koostuu ketjusta ´Kommunikaatio-Päätöksenteko-Päätöksen toimeenpano´. Kyky suorittaa kyseinen ketju mahdollisimman hyvin kertoo siitä, miten hyvä pelaaja on esim. syöttämisessä tai prässäämisessä. Näitä ei voi mitata alussa mainittujen yksilötestien avulla.

Tavoite on parantaa pelaajan 100 prosenttia 101 prosenttiin, jotta pelaaja tulisi paremmaksi jalkapallopelaajaksi. Parempaa kommunikaatiota, parempaa päätöksentekoa ja parempaa päätöksen toimeenpanoa. Kun 100 prosentin rajoja venytetään 101 prosenttiin, niin tästä 101:stä tulee uusi 100%. Kyky suorittaa ´Kommunikaatio-Päätöksenteko-Päätöksen toimeenpano´ -ketju kertoo pelaajan hyvyydestä jalkapallossa, ja kehittyäkseen pelaajan tulisi koko ajan pyrkiä kohti 101%:a.

Saitko tietoa siitä mitä jalkapallo on?

Tässä oli esitetty mahdollisimman objektiinen viitekehys siitä mitä jalkapallo on. Aiheuttiko se ahaa -elämyksen tai ajatuksen, että näinhän se on vai syntyikö sisäinen ristiriita? Ainakin monilla valmennuskursseilla esitetty ja paljon käytetty ´Havainnointi-Toiminta´-ketju (Perception-Action) eroaa edellä esitetystä.

Miten sinä valmentajana kehität joukkueen yhteistä pelitapaa ja taktiikkaa parantaen pelaajien välistä kommunikaatiota samalla helpottaen ja nopeuttaen pelaajien ´Kommunikaatio-Päätöksenteko-Päätöksen toimeenpano´ -ketjua? Miten valmentajana ohjaat pelaajien päätöksentekoa ja siten kehität heidän pelikäsitystään?

Mielelläni lukisin kommenttisi tästä kirjoituksesta.