Taktiikka lasten jalkapallossa

Taktiikka lasten jalkapallossa. Mitä sillä tarkoitetaan? Mistä iästä lähtien taktiikalla on merkitystä ja milloin sitä kannattaisi tai pitäisi alkaa opettamaan?

Mitä on taktiikka ja pelitapa jalkapallossa?

Jalkapallossa joukkueella on yhteisiä toimintoja, tehtäviä ja tavoitteita. Näitä on kuvattu tarkemmin kirjoituksessa Mitä jalkapallo on? – Objektiivinen viitekehys. Joukkueen toimintoja ovat hyökkääminen, puolustaminen ja tilanteenvaihdot. Tehtäviä ovat mm. pelinrakentelu ja vastustajan pelirakentelun estäminen. Joukkueen yhteisellä tavalla pelata ja taktisilla valinnoilla parannetaan pelaajien välistä yhteistyötä. Pelitapa ja taktiikka ovat pelaajien välisen yhteistyön eli kommunikaation työkaluja. Se miten joukkue rakentaa peliä yhdessä tai kuinka se puolustaa yhdessä eli joukkueen pelitapa ja taktiikka näissä tehtävissä ohjaavat yksittäisen pelaajan valintoja pelitilanteissa.

Aikuisten peleissä pelitapaa ja erilaisia taktiikoita käytetään voittamaan pelejä. Pelitapa ja taktiset valinnat pelin eri vaiheisiin tehdään pääosin omien pelaajien vahvuuksien, osaamistason ja kykyjen mukaan. Ottelukohtaisiin taktisiin valintoihin vaikuttaa moni muukin asia, esim. vastustajan pelitapa, kenttä, sarjatilanne jne. Pelitapaa ja taktiikkaa voidaan käyttää myös peittämään pelaajien heikkouksia.

Taktiikka lasten jalkapallossa ei ole päämäärä itsessään, eikä pelien voittaminen pitäisi olla tavoite, mutta tarkoittaako se sitä ettei mitään taktisia valintoja tai pelitapaa kannata opettaa lapsille?

Missä iässä mitäkin?

Jalkapallon ympärillä riittää paljon keskustelua siitä mitä missäkin iässä pitäisi opettaa. Jotkut sanovat että kaikki pelitapaan ja taktiikkaan viittaavat asiat ovat epäolennaisia 14-vuotiaaksi asti ja että siihen asti pitäisi kehittää vain teknisiä valmiuksia.

Toiset taas puhuvat taito-ominaisuuksien parantamisesta, ”taitavat pelaajat pärjäävät aina”. Mitä on taito jalkapallossa? Tähänkin kysymykseen löytyy monilta oma subjektiivinen vastaus, harmillisen harvoin mietitään objektiivisesti mitä se käytännössä oikeasti tarkoittaa. Suomessakin on vielä pitkä matka siihen, että kaikilla valmentajilla olisi yksi yhteinen viitekehys sille mitä taito jalkapallossa on. Ilman objektiivista viitekehystä jokainen puuhastelee mitä parhaakseen näkee.

Ikäluokat voidaan jakaa monella eri tapaa erilaisiin ikäkategoroihin. Yksi katsontakanta on miettiä lapsen iän kautta, vaikkakin lapsissa on suuria eroavaisuuksia huolimatta siitä, että he ovat syntyneet saman kalenterivuoden aikana. Toiset ovat motorisesti ”lahjakkaampia” kuin toiset…vai onko sittenkin kyseessä vain harjoittelun eli monipuolisen liikkumisen tulos, eikä vain lahjakkuus? Hermoston kehitystä tapahtuu kaikilla, toiset ovat vain edellä toisia. Samoin samana vuonna syntyneiden joukkueessa voi olla todella suuria eroavaisuuksia miten lapset pystyvät keskittymään eli pitämään ajatukset harjoittelussa. Myös asioiden hahmottamisessa on suuria eroavaisuuksia.

Ikävuodet U6-U9 Jalkapallotekniikkaa

Otollinen aika hermoston kehitykselle ovat vuodet U6-U9. Hermosto toki jatkaa kehittymistään vielä tämänkin jälkeen, mutta tämä ikävaihe on otollista aikaa motoriikan ja jalkapallotekniikoiden oppimiselle. En siis tarkoita etteikö tämänkin ikävaiheen jälkeen voisi oppia esim. harhauttamista, mutta harjoittelun pääpaino tulisi olla jalkapallotekniikassa.

Jalkapallotekniikka, mitä se on? Tästäkin monella on varmasti oma vahva mielipide. Kun kirjoitin sanan jalkapallotekniikka, niin annoin tekniikalle kontekstin, jalkapallon. Jotkut puhuvat vain tekniikasta ja sitten harjoitellaan esim. kuljetustekniikkaa kierrellen ja kaarrellen tötsiä. Siis tekniikkaa ilman jalkapallon kontekstia. ”Teknisesti taitava pelaaja”? Tötsien pujottelussa voi toki olla vaikka Suomen paras, tätä kun ihan mitataan tekniikkakisoissa.

Pelissä nähdään usein vain pelajan tekninen suoritus. ”What you see is what all there is” eli ”mitä näet on kaikki mitä siinä on”. Yksittäinen jalkapallosuoritus sisältää kuintenkin paljon enemmän kuin pelkän teknisen suorituksen. Yksittäinen jalkapallosuoritus lyhyesti; Kommunikaatio – Päätöksenteko – Päätöksen toimeenpano. Päätöksen toimeenpano esim. syöttö voidaan jakaa neljään tila- ja aikamuuttujaan; sijoittuminen, hetki, suunta, ja nopeus. Näitä kaikkia valmentajan tulisi osata opettaa. Lue tästä tarkemmin Mitä jalkapallo on? – Objektiivinen viitekehys

Pelaaja tarvitsee jalkapallotekniikkaa suoriutuakseen pelitilanteista, ei tötsien kiertelystä. Jalkapallossa tarvittavaa tekniikkaa eli jalkapallotekniikkaa tulisi harjoitella jalkapalloympäristössä eli vastustajan tulisi olla harjoitteissa läsnä, jotta sijoittumisella, hetkellä, suunnalla ja nopeudella olisi jokin merkitys. Pelissä jalkapallotilanne antaa pelaajalle ärsykkeen ja pelaaja toimii sen mukaisesti.

Usein näkee harjoiteltavan tötsä-ärsyke -> toiminta harjoittelua esim. valkku nostaa punaisen tötsän ilmaan ja sitten pitää tehdä harhautusliike. Ei siellä kentällä kukaan ole nostelemassa tötsiä ilmaan, että tee nyt se askelharhautus. Tämä harjoittelumallin ajatus tulee usein havainto -> toiminta -mallista (perception-action), joka viittaa siihen että havainnointi olisi jotenkin erillinen toiminto ja sitten tulee se tekninen suoritus…EI! Jalkapallosuoritus sisältää havainnoinnin, joka on vain yksi osa kommunikointia. Mikä on havainnoinnin ja kommunikoinnin ero? Lue lisää Kommunikointi ja havainnointi jalkapallossa

Ikävuodet U10-U12 Päätöksentekoa

10-12 vuoden iässä lapsella kehittyy erityisesti kyky loogiseen ajatteluun ja suunnitteluun sekä muistamiseen. Tämä on otollista aikaa päätöksenteon harjoittelulle eli kun jalkapallosuoritus sisältää päätöksenteon; Kommunikaatio – Päätöksenteko – Päätöksen toimeenpano, niin tämä on osa-alue jota voidaan alkaa systemaattisemmin harjoittaa. Päätöksenteossa pelaajalla on käytössä samat neljä tila- ja aikamuuttujaa; sijoittuminen, hetki, suunta ja nopeus. Näistä kaikista pelaajan on tehtävä päätös eli esim. syöttämisessä miten sijoitun, millä hetkellä syötän, mihin suuntaan syötän ja millä kovuudella.

Ikävuodet U13 eteenpäin Kommunikaatiota

Noin 13-14 vuotiaana iässä kehittyvät aivojen alueet, jotka edesauttavat paremmin hahmottamaan tiloja ja kyky abstraktiin ajatteluun kehittyy. Lapsi kykenee paremmin asettumaan ja näkemään asioita toisten näkökulmasta sekä toimimaan paremmin yhdessä toisten kanssa. Minä itse ajattelu muokkautuu yhä enemmän me yhdessä ajatteluksi. Tästä ikävaiheesta eteenpäin pelaajia voi jalkapallosuorituksissa ylikuormittaa kommunikaation osalta; Kommunikaatio – Päätöksenteko – Päätöksen toimeenpano. Kommunikaation kehittämisen työkaluina valmentajalla tulisi olla käytössä pelitapa ja taktista osaamista.

Vaikkakin vasta noin 13-vuotiaasta eteenpäin taktisia asioita voidaan kehittää systemaattisemmin, niin se ei tarkoita sitä etteikö ennen sitä pitäisi olla mitään joukkueen yhteisiä periaatteita pelin eri vaiheisiin. Taktiset periaatteet voivat olla tähän asti pysyviä.

On hyvä muistaa, että lapset ovat yksilöitä ja kehittyvät hyvinkin eri tahtia. Edellä esitin tavan jäsennellä missä iässä mitäkin pelaajien jalkapallosuorituksissa kannattaisi harjoittaa. Se ei tarkoita sitä, että harjoitellaan vain yhtä näistä ominaisuuksista paremmaksi. Jalkapallotekniikkaa tulee harjoitella myös U10 vuodesta eteenpäin. Samoin päätöksentekoa U13 vuodesta eteenpäin. Tämä onkin sitten jo toinen aihe miten nämä osa-alueet jaksotetaan viikkotasolla tai voiko ja kannattaako näitä harjoittaa samassa harjoitteessa?

Entä se pelitapa ja taktiikka lasten jalkapallossa?

Paremmasta kommunikaatiosta seuraa parempia päätöksiä ja mitä parempia päätöksiä, niin sitä parempia päätöksen toimeenpanoja. Joten kun U6-U9 ikäluokissa harjoittelussa painotetaan jalkapallotekniikoiden opettelua, niin se kannattaa toteuttaa sellaisessa ympäristössä, jossa pelaajat tekevät hyviä päätöksiä. Hyvien päätöksien perustana on hyvä kommunikaatio. Jos pelaajille antaa täyden vapauden esim ilman pelipaikkoja, niin peli on varsin kaoottista.

Huono kommunikaatio johtaa huonoihin päätöksiin ja huonot päätökset huonoihin päätöksen toimeenpanoihin. Tästä syystä pienemmissäkin ikäluokissa on syytä miettiä myös ihan perustaktisia asioita esim. muoto jolla pelataan ja vaikka vain yksi perusperiaate miten joukkueena hyökätään, puolustetaan ja toimitaan tilanteenvaihdoissa, joilla vähennetään heikko laatuista kommunikaatiota, jotta peliin saadaan luotua stabiilisuutta. Tällä tavalla mahdollistetaan parempi ympäristö pelikäsityksen (päätöksenteko) ja jalkapallotekniikan (päätöksen toimeenpano) opettamiselle.

Taktiikka lasten jalkapallossa sekä pelitavan harjoittelu

”Mä tiedän miten tämä menee!” Usein lapset toteavat näin, kun näkevät tutun harjoitteen sijoitettuna kentälle. Tätä samaa ajatusta pitäisi käyttää harjoittelun siirtymisestä peliin. Lapselle tulee pelissä eteen tilanne ja hän huomaa ”mä tiedän miten tämä menee!”.

Jokainen valmentaja varmasti miettii miten saisi parhaiten siirrettyä harjoiteltavat jalkapallotaidot peliin. Tässä korostuu tietysti pelinomaisuus eli harjoitteet, jotka on johdettu pelistä, jolloin pelaajat saavat oikeanlaisia ärsykkeitä ja oppivat toimimaan näissä pelitilanteiden mukaisesti. Luodaan tilanteet mahdollisuuksien mukaan oikealle kohtaa kenttää. Tällä tavoin lapsi hahmottaa paremmin ja helpommin miten kyseinen harjoite liittyy peliin.

Mitä tarkoittaa ympäristö, jossa pelaajat voivat tehdä hyviä päätöksiä? Mainitsin aikaisemmin, että jalkapallotekniikkaa tulisi harjoitella ympäristössä jossa pelaajat tekevät hyviä päätöksiä. Jalkapallo on hyvin kompleksi laji varsinkin lapselle. Jalkapallopelissä on todella paljon informaatiota, jota pelaaja yrittää tulkita ja toimia sen pohjalta.

Valmentajan tehtävä on helpottaa pelitilanteita sellaiselle tasolle, että pelaajan on helpompi keskittyä päätöksen toimeenpanoihin. Valmentajan on ohjattava/opetettava pelaajaa kiinnittämään huomiota oleellisiin asioihin, jotta pelaajan päätöksenteko helpottuu. Helpottaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että otetaan kaikki vastustajat pois, koska silloin jäljelle jää ainoastaan tekninen suoritus, ilman kommunikaatiota ja ilman päätöksentekoa.

Harjoittelu ilman vastustajaa

Se miten suunnittelet ja toteutat jalkapallon harjoittelua lasten, nuorten tai aikuisten kanssa, on lopulta sinun oma valinta tai onhan siellä taustalla toivottavasti seuran valmennuslinjaus. Aina voit kuitenkin yrittää miettiä miten kehität omaa toimintaasi. Uskon, että lähes kaikilla valmentajilla on harjoitus- ja valmennustavoista huolimatta vilpittömästi halu tehdä parhaansa pelaajiensa eteen. Aina on kuitenkin varaa tehdä asioita paremmin ja laadukkaammin. Jos kirjoitukseni meni ristiin sinun omien ajatuksiesi kanssa ja ajattelet edelleen, että ainoa oikea asia alle 14 vuotialle on pelkästään teknisen osaamisen kehittäminen ilman jalkapallokontekstia, niin sille en voi mitään.

Säännöstä poikkeaminen. Enkö itse sitten tee yhtään harjoitteita ilman vastustajaa? Kyllä teen. Usein alkulämppäosioissa 5v5 ikäluokilla on erilaisia perustekniikoiden harjoittelua ilman vastustajaa. Näiden tekemistä kannattaisi tehdä ennen kenttäajan alkua ja pyrkiä käyttämään arvokas kenttäaika jalkapallon harjoitteluun mahdollisimman tehokkaasti.

Lisäksi pitäisi miettiä tarvitseeko koko joukkue drilli tyyppistä potkuharjoittelua vai voisiko osa joukkueesta tehdä esim. syöttöharjoittelua jossa vastustaja mukana. Harjoitusvastine ryhmän osaamistason mukaan.

”Näistä puuttuu aina se konkretia!” No tässä pari konkreettista esimerkkiä harjoitteista, joita olen itse teetättänyt 5v5 ikäluokan joukkueilla. Alla esimerkkiharjoitteita, jotka johdettu 5v5 kentän muodosta 1211. Samassa kuvassa kaksi eri variaatiota potkukuviolle, jota käytetty osana alkulämmittelyä. Toinen kuva keskellä on syöttöharjoite 3v1+mv. Kolmas on video, jossa kyseiset harjoitteet ovat siirtyneen peliin.